Juurentäyttö – mitä juurihoidossa oikein tehdään?

Kirjoittaja:
Jaa tämä sisältö:
Sisällysluettelo:

Table of Contents

Piditkö tästä? Jaa sisältö myös muille

Mitä on juurentäyttö?

Hampaan juurentäyttö on hampaan juurihoidon lopulla suoritettava työvaihe.

Juurihoidon ensimmäisessä vaiheessa (juurikanavien laajennus) laajennetaan hampaan juuressa sijaitsevia juurikanavia sisältä laajemmiksi ja juurihoidot puhdistetaan kemiallisesti huuhtelemalla antimikrobisilla aineilla, sekä liuottamalla epäorgaanista ainesta hampaan sisältä.

Toisessa vaiheessa, juurentäytössä, nämä laajennetut juurikanavat tukitaan pysyvästi tiiviillä juuritäytteellä. Tavallisesti tämä juuritäyte koostuu täyttönastasta ja sealerista, joiden ainesosina ovat tavallisesti sinkkioksidi sekä kumipuusta saatava kimmoisa aine nimeltä guttaperkka.

Juurentäyttö toimenpiteenä

Juurentäyttö suoritetaan hampaan juurikanavien laajentamisen jälkeen ja on useimmissa tapauksissa nopea toimenpide.

Juurentäyttöä aloittaessa hampaan ydinontelo on auki ja sen pohjalla näkyy 1-5 juurikanavaa jotka hammaslääkäri on laajentanut juurihoitoinstrumenteilla sekä puhdistanut huuhteluaineilla.

Tässä vaiheessa hammaslääkäri ottaa täyttönastat ja sovittaa niitä hampaan juurikanaviin. Toimenpidettä tehdessä otetaan tavallisesti röntgenkuva (kuivanastakuva), jolla varmistetaan se, että nastat kulkeutuvat riittävän hyvin juurikanavan kärkiin saakka.

Mikäli täyttönastan sovitus onnistuu hyvin, hammaslääkäri kastaa täyttönastat sealer-aineeseen ja asettaa ne hampaan juurikanaviin. Täyttönastojen lisäksi hammaslääkäri asettaa hampaaseen selvästi pienempiä tiivistysnastoja, jotta täyttömateriaali olisi varmasti tiiviisti hampaan juurikanavissa. Lopuksi nämä nastat katkaistaan kuumennetulla instrumentilla.

Hyvässä juuritäytössä juuritäytteet ovat oikeassa mitassaan sekä myös tiiviit. Vaihtoehtoisesti juuritäyttö voidaan tehdä lämminguttaperkka-laitteella, jossa juuritäyttönasta ensin kastetaan sealer-aineeseen, katkaistaan, ja loppuosa kanavasta täytetään kuumennetulla guttaperkka-aineella.

Juurentäytön jälkeen juurihoito saatetaan loppuun tukkimalla hampaan juurikanavat yhdellä tai kahdella tiiviillä paikka-aineella. Tämän jälkeen hammas voidaan paikata väliaikaisesti tai siihen voidaan tehdä pysyvä paikkaus tai kruunutus.

Toimenpide potilaan näkökulmasta

Käynnin kesto

Mikäli käynnillä tehdään ainoastaan juurentäyttö, istunto kestää kokonaisuudessaan yleensä 15-45 minuuttia. Mikäli koko juurihoito tehdään kerralla, kesto on yleensä 30-120 minuuttia.

Juurihoidon kestoon vaikuttaa erityisesti hoidettavan hampaan juurikanavien lukumäärä. Etuhampaat hoituvat tavallisesti nopeammin kun takahampaat Lisäksi hampaan juurihoidon vaikeudessa on huomattavasti yksilökohtaista vaihtelua riippuen esimerkiksi juurikanavien yksilöllisestä käyryydestä ja ahtaudesta.

Kipu

Juurentäytössä hampaan juurikanavissa ei ole enää hermoja jotka voisivat tuntea kipua. Tämän vuoksi toimenpiteeseen liittyy vähäisesti tuntemuksia.

Mikäli juurentäyttö tehdään erillisellä käynnillä, toimenpide tehdään kivuttomuuden vuoksi usein jopa täysin ilman puudutusta. Toisaalta myös juurihoitokerralla juurikanavia huuhdellaan vahvoilla antimikrobisilla aineilla, joiden joutuminen juurenkärkialueelle saattaa aiheuttaa kivun tuntemuksia. Myös lämminguttaperkka-aineella täytettäessä juurikanavaa, kuuma guttaperkka-materiaali aiheuttaa epämielyttäviä tuntemuksia, jolloin alue puudutetaan lähtökohtaisesti aina mielekkään hoitokäynnin takaamiseksi.

Hammaslääkäri joutuu kuitenkin kohdistamaan hampaaseen hieman painetta tiivistysnastojen asettamisen yhteydessä. Tämä voi tietyissä tilanteissa tuntua aristavalta, jolloin alueelle voidaan tarvittaessa lisätä puudutusainetta.

Muu epämukavuus

Melu. Juurentäytön aikana ei juuri käytetä äänekkäitä instrumentteja, joten potilas ei altistu samanlaiselle metelille kuin paikkaushoidossa.

Puhuminen. Juurihoidossa hammas eristetään muista hampaista kofferdam-kumisuojan avulla. Tämä ei tavallisesti tunnu merkittävässä määrin epämukavalta, mutta kumisuoja vaikeuttaa puhumista toimenpiteen aikana huomattavasti sillä kieli ja leuka eivät mahdu liikkumaan sanojen lausumista varten. Joitakin potilaita myös kofferdam-suoja ahdistaa.

Juurihoidon onnistumisen todennäköisyys

Juurihoidon tavoitteena on hoitaa hampaan tulehdus ja erityisesti saada hampaan juurenkärjen alue tulehdusvapaaksi.

Yleensä potilas käy 3-12 kuukautta juurihoidon jälkeen seurantakäynnillä, jossa tutkitaan kliinisesti ja röntgenkuvan avulla, että tämä juurenkärjen alue näyttää tulehdusvapaalta.

Tutkimusten mukaan hammas paranee juurihoidon avulla täydellisesti 73-90 prosentissa tapauksissa. Keskimäärin 94 prosenttia juurihoidetuista hampaista on potilaan suussa vielä kuusi vuotta juurihoidon jälkeen (Käypä hoito).

Osalla potilaista hammas ei kuitenkaan parane juurihoidolla täysin vaan voi myös oireilla. Näissä tapauksissa hammas voidaan tietyissä tilanteissa juurihoitaa vielä uudestaan taikka hoitaa juurenpään poistoleikkauksella. Näillä keinoin hammas saadaan usein paranemaan lopullisesti.

Kirjoittaja:
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim niam, quis nostrud exercitatio mco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequa dfkfkeet.
Jaa hyödyllistä sisältöä myös muille

Arvostele artikkeli asteikolla 1-5

1 Star2 Stars3 Stars4 Stars5 Stars
Loading...
Suosittelemme sinulle myös näitä:
Sivusto käyttää evästeitä sivuston kehittämistä varten. Jatkamalla selaamista hyväksyt käyttöehdot.
Lue lisää
Jatka selailua