Sisällysluettelo:
Table of Contents
Piditkö tästä? Jaa sisältö myös muille
Infiltraatiopuudutus on kivun poistomenetelmä, jota käytetään usein hammashoidossa kipua aiheuttavien toimenpiteiden aikana. Sitä käytetään jatkuvasti esimerkiksi paikkauksissa, juurihoidoissa ja hampaiden poistoissa.
Infiltraatiopuudutusta kutsutaan myös paikallispuudutukseksi ja sen voi tehdä koulutettu suuhygienisti tai hammaslääkäri. Siinä nestemäistä puudutusainetta viedään hampaan viereiseen kudokseen puudutusneulalla.
Ylä- ja alaleuan infiltraatiopuudutusta voidaan käyttää kaikenlaisten kipua tuottavien hampaiston alueen toimenpiteiden yhteydessä. Infiltraatiopuudutuksessa puudutusainetta viedään toimenpidealueen kudoksiin huulen tai posken puolelta.
Kun puudutusainetta ruiskutetaan hampaiden viereiseen ikeneen, se kulkeutuu hampaan juurenkärjen alueelle ja pääsee kosketuksiin hampaan hermon kanssa. Tällöin se ikään kuin sammuttaa hampaan hermon, jolloin hammas ei väliaikaisesti voi tuntea kipua. Näin voidaan esimerkiksi porata hammasta ilman että tämä vihloisi tai tekisi kipeää. Jäljelle jäävät lähinnä tärinän ja paineen tuntemukset, jotka eivät ole kuitenkaan kivuliaita.
Infiltraatiopuudutuksella voidaan puuduttaa erityisesti ylähampaat ja alaetuhampaat. Alaleuan takahampaat eivät usein puudu yhtä hyvin, joten käytetään puudutusmenetelmää nimeltä johtopuudutus, jossa puudutusaine ruiskutetaan hammasrivistön takana olevaan kudokseen, jossa sijaitsee niin kutsuttu alempi hammaskuoppahermo.
Alaleuan infiltraatiopuudutuksen tai minkä tahansa muun kivun poistomenetelmän suurin hyöty on kivun lievitys tai sen poistaminen kokonaan hampaiston alueen toimenpiteiden yhteydessä.
Puuduttamiseen liittyy vain harvoin selkeitä haittoja. Pienellä osalla potilaista saattaa esiintyä puuduteallergiaa, joka voi liittyä monissa puudutteissa käytettyihin säilöntäaineisiin. Monesti allergisina pidetyt oireet saattavat liittyä kuitenkin ensisijaisesti psyykkiseen jännitykseen, jota saattaa hieman korostaa puuduteaineen sisältämä adrenaliini. Adrenaliini parantaa puuduteaineen tehoa supistamalla puudutuskohdan verisuonia, mutta voi myös nostaa hieman sykettä ja voimistaa jännitysoireita.
Hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemät infiltraatiopuudutukset ovat toimenpiteitä, joista potilas joutuu maksamaan erikseen. Poikkeuksena ovat hampaan poistot, joissa puudutus sisältyy useimmiten toimenpiteen hintaan.
Infiltraatiopuudutuksen hinta on lähes kaikissa Suomen kaupungeissa noin 6 – 9 euroa. Yksityisillä hammaslääkäriasemilla puudutuksen hinta on tähän verrattuna noin kolminkertainen, suuruusluokassa 18 – 30 euroa.
Puudutuksen hinta ei nouse, vaikka puudutusainetta käytettäisiinkin enemmän yhdellä vastaanotolla.
Monilla potilailla esiintyy neulakammoa, minkä vuoksi pelkkä ajatuskin puuduttamisesta voi aiheuttaa ahdistuksen tunnetta ja heikotusta. Hammashoidossa on joitakin keinoja helpottaa potilaan kokemaa puudutuspelkoa.
Ensinnäkin, joissakin tilanteissa puudutusta ei tarvita. Esimerkiksi pienien reikien paikkaus voidaan kyetä tekemään nopeasti ilman puudutusta.
Toiseksi, neulanpistoon liittyvää kipua voidaan vähentää esimerkiksi levittämällä pistokohtaan pieni määrä geelimäistä paikallispuudutetta. Tämä tekee pistokohdasta puutuneen, jolloin neulanpisto tuntuu vähemmän. Hammaslääkäreillä voi olla käytössä myös muita käytännöllisiä keinoja kivun tai ahdistuksen helpottamiseen.
Kolmanneksi, tietyissä tapauksissa potilas voi saada pienen rauhoittavan esilääkityksen ennen hoitokäyntiä. Tästä on yleensä tärkeää sopia jo toimenpidettä varatessa, sillä esilääkityksen imeytyminen kestää jonkin aikaa, ja siksi esilääkitys on hyvä ottaa jo odotushuoneessa istuessa.
Hammashoitoon tai puudutukseen liittyvistä peloista kannattaa keskustella hammaslääkärin kanssa heti kun mahdollista. Hoitoon liittyvät pelot ovat potilaiden keskuudessa hyvin tavallisia ja useimmat hammaslääkärit pyrkivät ottamaan tosissaan potilaan hammashoitohuolet. Osa hammaslääkäreistä myös erityisesti pyrkii hoitamaan pelkopotilaita erityisen huomioivalla otteella.
Puudutusvaikutuksesta vastaava aine on käytännössä joko lidokaiini, artikaiini tai prilokaiini. Näitä kaikkia vaihtoehtoja käytetään hammashoidossa puudutusaineina, ja niiden vaikutus perustuu siihen, että päästessään kosketuksiin hampaan hermon kanssa, puudutusaine ikään kuin nukuttaa hermon väliaikaisesti.
Puudutteessa on tavallisesti varsinaisen puudutusaineen lisäksi adrenaliinia. Se supistaa verisuonia ja vähentää puudutusaineen poistumista kudoksesta. Näin puudutusaineen vaikutus kestää pidempään. Joissakin valmisteissa on adrenaliinin sijasta felypressiinia.
Puudutusaineen ja adrenaliinin lisäksi puudutteissa on vettä sekä tavallisesti pieni määrä suoloja ja säilöntäainetta.
Arvostele artikkeli asteikolla 1-5