Sisällysluettelo:
Table of Contents
Piditkö tästä? Jaa sisältö myös muille
Piditkö tästä? Jaa sisältö myös muille
Hammaslääkärin osaamisalueeseen kuuluvat hampaiden ja ikenien lisäksi myös muualla suun alueella olevat sairaudet ja muutokset, joita voi olla esimerkiksi kielessä, huulissa tai poskessa. Näitä kutsutaan suun limakalvosairauksiksi.
Suun limakalvosairauksia voivat aiheuttaa muun muassa fyysiset ärsykkeet, kemialliset ärsykkeet, mikrobit, autoimmuunisairaudet ja perinnölliset sairaudet.
Suun limakalvosairaudet jaetaan karkeasti niiden ulkomuodon perusteella eri luokkiin esimerkiksi alla olevan taulukon tavoin:
Pääkategoria | Esimerkkejä | |||
---|---|---|---|---|
1. Rakkulat ja haavaumat | Aftat Huuliherpes Ihokeliakia Krooninen haavauma | |||
2. Vaaleat muutokset | Aktiinikeiliitti Idiopaattinen leukoplakia Punajäkälä Sienitulehdus | |||
3. Sinipunaiset muutokset | Hemangioomat Erytroplakia | |||
4. Suusyöpävaaraa lisäävät muutokset ja suusyöpä | Leukoplakia Erytroplakia Suusyöpä | |||
5. Muut | Kuiva suu Pahanhajuinen hengitys Suupolte |
Suun limakalvot tutkitaan aina tavallisen hammastarkastuksen yhteydessä. Tällöin hammaslääkäri tutkii potilaan huulet, kielen, suun pohjan, posket sekä suulaen pyrkien havaitsemaan niissä mahdollisesti olevat pinnan muutokset.
Potilas voi myös itse hakeutua hammaslääkärin tutkimukseen havaitessaan omassa suussa tavallisesta poikkeavia muutoksia, esimerkiksi vaalean tai kipeän kohdan kielessä tai poskessa.
Suurelta osin hammaslääkäri yksinkertaisesti katsoo suun limakalvoa hyvässä valaistuksessa suoralla näköyhteydellä tai peilin kautta. Suun kudoksia voidaan myös tarpeen tullen tunnustella – yleensä hammaslääkäri tunnusteleekin kielen ja suun pohjan pehmeyden.
Mikäli suussa havaitaan poikkeava muutos, hammaslääkäri voi koettaa kädellä tai instrumentilla sen koostumusta. Mikäli se näyttää liittyvän sairauteen eikä vaikuta olevan itsestään paraneva, tällöin hammaslääkäri voi myös ehdottaa koepalan ottamista kudoksesta laboratorioanalyysia varten. Moni suun limakalvosairaus voidaankin varmistaa vasta tällaisen kudosnäytteen perusteella.
Mikäli suussa sijaitseva vaiva on hoidollisesti haasteellinen, tällöin sairauden diagnosointi ja hoito voi siirtyä suun mikrobiologian, suupatologian tai parodontologian erikoishammaslääkärille.
Suun imakalvosairauksien hoitotavat vaihtelevat hyvin tapauskohtaisesti eri vaivojen mukaan.
Esimerkiksi suun sieni-infektion taustalla on monissa tapauksissa huono suuhygienia, tupakoinnin vaikutus suuhun, huonokuntoinen hammasproteesi ja syljenerityksen puute. Näitä eri syytekijöitä voidaan korjata erilaisilla hammaslääketieteellisillä keinoilla.
Tiettyihin vaivoihin ei ole parantavaa hoitoa, vaan silloin pyritään lievittämään oireita muun muassa kipulääkkeiden ja liuosten avulla. Esimerkiksi aftojen hoito on monesti oireita lieventävää.
Mikäli suussa ilmenee syöpävaarallisia muutoksia, niitä voidaan joutua poistamaan leikkauksellisesti, kuitenkin puuduttaen kyseinen kohta ensin kivuttomaksi.
Hammaslääkärin toteuttama suun tutkimus maksaa tavallisesti kunnallisessa hammashoidossa noin 15-35 euroa ja yksityisessä hammashoidossa 45-120 euroa.
Hintaan vaikuttaa keskeisesti tehdyn suun tutkimuksen laajuus, joka voi olla laajuutensa puolesta suppea tutkimus, perustutkimus, laaja tutkimus tai erikoisalakohtainen tutkimus.
Mikäli suusta joudutaan ottamaan koepala, hinta toimenpiteelle on kunnallisessa hammashoidossa noin 15-25 euroa ja yksityisessä hammashoidossa 50-100 euroa.
Arvostele artikkeli asteikolla 1-5