Onnistuuko hampaiden valkaisu ruokasoodalla?

17 syyskuun, 2020

Kirjoittaja:

Vladimir Heiskanen

Jaa tämä sisältö:

Sisällysluettelo:

Piditkö tästä? Jaa sisältö myös muille

Mitä on ruokasooda?

Ruokasooda on yksinkertaisemmin jauhemainen aine koostuen natriumbikarbonaatista. Soodaa on käytetty suunhoitoon kokemuspohjalta ihmisten keskuudessa pitkän ajan.

Ruokasoodan käytöstä suunhoidossa on ollut paljon eriäviä mielipiteitä. Kuitenkin nykyisin siihen suhtaudutaan melko myönteisesti, ja esimerkiksi Yhdysvaltain merkittävin hammaslääkärijärjestö American Dental Association on viime aikoina julkaissut ruokasoodan käytöstä useita varovaisen myönteisiä kirjallisuuskatsauksia. Jopa useampiin hammastahnoihin on lisätty ruokasoodaa.

Ruokasoodan yhtenä ominaisuutena on pidetty sitä, että se näyttää irrottavan hampaiden pinnoilla olevaa likaa toisinaan paremmin kuin tavalliset hammastahnat. Vaikutus ei ole samaa suuruusluokkaa tai yhtä pysyvä kuin suun terveydenhuollon ammattilaisten tekemässä koneellisessa jauhepuhdistuksessa taikka hampaiden valkaisussa. Kuitenkin sillä saavutettu hyöty saattaa olla arkielämän kannalta merkityksellinen.

Soodan käyttö hampaiden valkaisu- tai puhdistusaineena on melko suosittua erityisesti sen käytön edullisuuden ja helppouden vuoksi. Sitä voi olla kannattaavaa kokeilla erityisesti pienempien likojen puhdistuksessa. Tiukemmassa olevaan likaan tai hammaskiveen se ei kuitenkaan tehoa samalla tavalla kuin suunterveyden ammattilaisen suorittamat puhdistukset tai valkaisut.

Miten ruokasoodaa käytetään hampaiden valkaisuun?

Hampaiden puhdistus ja valkaisu soodalla mukailee normaalia hampaiden harjausta. Käytännössä valkaisu tapahtuu seuraavasti:

Valmistetaan soodajauheesta tahnaa sekoittamalla se 1:1 suhteessa veteen.
Levitetään tahnaa hammasharjalle ja harjataan hampaat tahnalla.
Muutaman minuutin harjauksen jälkeen huuhdellaan suu.
Toistetaan puhdistus muutaman päivän ajan kerran päivässä

Hampaiden valkaisu ruokasoodalla ja vetyperoksidilla

Soodavalkaisuun saadaan lisää tehokkuutta kun tahnaan lisätään pieni määrä vetyperoksidia.

Vetyperoksidi on yleinen valkaisuaine, jota ammattilaiset käyttävät vahvoina annostuksina hampaiden valkaisuhoidoissa. Koronavirusepidemian aikana hammasvastaanotoilla potilaita myös usein pyydetään purskuttelemaan minuutin ajan vetyperoksidi-suuvedellä oman suun desinfiointia varten. Kyseessä on siis varsin turvallinen aine, varsinkin matalina pitoisuuksina.

Kotikäytössä vetyperoksidia kannattaa lisätä soodajauheesta valmistettuun tahnaan korkeintaan 1 % mahdollisten käytön riskien välttämiseksi. Vetyperoksidin yhdistämistä soodaan kannattaa kokeilla varovaisesti ja mieluummin liian laimeana seoksena kuin liian vahvana.

Hampaiden valkaisu ruokasoodalla ja sitruuna- tai limemehulla

Sitrushedelmistä puristettavan nesteen käyttäminen valkaisussa perustuu niiden happamuuteen. Hapan hedelmäliuos valkaisee pintoja ja liuottaa likaa.

Sitruunan tai limen mehua voi sekoittaa ruokasoodasta tehtyyn tahnaan ennen harjausta. Sitä tulee kuitenkin käyttää vain harvoin ja pieninä pitoisuuksina sen hammaskiillettä kuluttavan ominaisuuden vuoksi. Hammaskiilteen eroosio eli kuluminen saa hampaan näyttämään keltaiselta ja voi siten tuottaa juuri päinvastaisen vaikutuksen kuin hampaiden valkaisu.

Hampaiden valkaisu ruokasoodalla ja omenaviinietikalla

Omenaviinietikka toimii samalla periaatteella kuin happaman hedelmän mehu liuottaen likaa hampaiden pinnalta.

Omenaviinietikka on hyvin hapan, joten sitä tarvitaan vain pieni annostus. Liiallinen käyttö hajottaa hampaan kiillettä, joten puhdistusta sillä tulisi kokeilla vain harvoin. Muutaman päivän käytön jälkeen tulee pitää viikkojen tai jopa kuukausien tauko hammaskiilteen eroosion eli kulumisen välttämiseksi.

Hampaiden valkaisu ruokasoodalla ja kookosöljyllä

Kookosöljy omaa paikallisesti käytettynä antibakteerisia ominaisuuksia. Se voi siksi toimia hampaiden haitallisten bakteerien puhdistamisen tukena, vaikkakaan tutkimusnäyttöä ei sen käytöstä hampaiden tai ikenien hoidossa ole paljoa saatavilla.

Kookosöljyn käyttö on turvallista ja sitä voit lisätä reilusti ruokasoodasta valmistettuun hammastahnaan. Kookosöljyä voi sekoittaa suhteessa 1:1 ruokasoodaan ja laimentaa tahnaksi vedellä.

Miten nopeasti ruokasooda valkaisee hampaat?

Ruokasoodan hankaavuus on vähäisempi kuin hammastahnoissa, mutta siitä huolimatta sillä on havaittu valkaisevia vaikutuksia jotka ovat olleet useammissa tutkimuksissa suurempia kuin tavallisilla hammastahnoilla. Tämän vaikutuksen mekanismeja eivät tutkijatkaan ole onnistuneet sujuvasti selittämään.

Ruokasoodalla harjatessa jo ensimmäisellä harjauksella voi todeta hampaiden pinnan puhdistumisen, ja vaikutus voi parantua kun harjaus toistetaan satunnaisesti.

Ruokasoodalla ei kuitenkaan tule korvata tavallista fluorihammastahnaa, sillä se suojaa hampaan kiillettä nimenomaan siinä olevien fluoridi-ionien vaikutuksen ansiosta. Ruokasoodalla ei ole samaa kiillettä suojaavaa vaikutusta.

Mitä muita etuja ruokasoodalla on?

Pahanhajuinen hengitys on yleinen ongelma, johon ruokasooda näyttää auttavan ainakin hetkellisesti. Ruokasooda voi tasapainottaa suun happo-emästasapainoa ja neutralisoi hajua aiheuttavia aineita suussa. Se ei tosin välttämättä korjaa pahanhajuisen hengityksen taustasyitä, jos sen aiheuttajana on esimerkiksi hammaskiven aiheuttama parodontiitti tai vähäinen syljeneritys.

Ruokasoodan vaikutuksesta ientulehdukseen on tehty tutkimuksia, joiden tulokset ovat olleet jossakin määrin keskenään ristiriitaisia. Ruokasoodan käyttö tavallisen hammashoidon rinnalla saattaa tuoda pientä lisähyötyä ientulehduksen hallintaan, mutta asiasta ei voida tutkimustiedon pohjalta olla vielä varmoja.

Ruokasoodaa käytetään toisinaan esimerkiksi suun aftojen lievittämiseen, mutta tämän kotikonstin todellinen toimivuus on kyseenalaisettu.

Onko ruokasoodan käyttö turvallista?

Satunnaisesti tehtävään hampaiden puhdistukseen ruokasoodan käyttö on täysin turvallista. Hampaita puhdistettaessa on kuitenkin vältettävä liian runsasta hankaamista ja kovia hammasharjoja, sillä hankaamalla on mahdollista kuluttaa hammaskiillettä tai aiheuttaa ienvetäymiä.

Milloin on parempi mennä hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitoon?

Ruokasoodalla harjaaminen voi irrottaa hampaiden pinnan likaa. Se ei kuitenkaan irrota hammaskiveä tai pinttyneitä värjääviä aineita eikä korjaa hampaassa olevia reikiä.

Hammashoitoa ei siis kannata jättää ainoastaan kotikonstien varaan. Jopa hammasterveen ihmisen on suositeltavaa tarkistuttaa hampaidensa kunto ammattilaisella vähintään 2 vuoden välein.

Hammaslääkäri tai suuhygienisti havaitsee suuta tutkiessaan hampaissa olevat hammaskivet, reiät ja värjäymät. Näiden löydösten perusteella voidaan tehdä tarpeen mukaan esimerkiksi suun jauhepuhdistus, hammaskiven poisto tai hampaan paikkaus. Näillä keinoilla saavutetaan luotettavia tuloksia hampaiden ehostamiseksi terveiksi ja hyvän näköisesti.

Soodapuhdistus ammattilaisen toimesta

Hammaslääkärit ja suuhygienistit tekevät myös soodapuhdistuksia, mutta ne eivät ole aivan samanlaisia ruokasoodaan perustuvia puhdistuksia. Niiden virallinen nimi on jauhepuhdistus, mutta kansankielellä puhutaan soodapuhdistuksesta.

Ammattilaisen suorittamassa soodapuhdistuksessa puhalletaan jotakin jauhetta kuten ruokasoodaa tai glysiiniä hampaan pintaan. Tämä irrottaa tehokkaasti siinä olevaa pinttynyttä likaa. Toimenpide on turvallinen ja soveltuu puhdistustehonsa vuoksi jopa tehokkaaseen iensairauksien hoitoon.

Ammattilaisen suorittaman soodapuhdistuksen on keskimäärin viidenkymmenen euron tuntumassa hoitokertaa kohden. Mikäli hampaat ovat pinnallisesti kovin värjäytyneitä, yhdellä hoitokerralla voidaan saada hyvinkin suuri ero hampaiden ulkonäköön.

Kirjoittaja:

Vladimir Heiskanen

17 syyskuun, 2020

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim niam, quis nostrud exercitatio mco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequa dfkfkeet.

Jaa hyödyllistä sisältöä myös muille

Arvostele artikkeli asteikolla 1-5

Ladataan...

Suosittelemme sinulle myös näitä:

17 596